Raittius
Raittiuden määritteleminen kemiallisissa riippuvuuksissa kuten tupakassa, alkoholissa tai huumeissa on melkoisen yksinkertaista: raittius alkaa sinä päivänä jolloin riippuvainen lopettaa kemiallisen aineen käytön. Seksiriippuvuudessa “raittiuden” määritteleminen on huomattavasti monimutkaisempaa ja vaikeampaa.
Voidakseen ryhtyä ratkomaan raittiuden ongelmaa on seksiriippuvaisen ensin kyettävä erittelemään omat seksuaalisen käyttäytymisen mekanismit ja rutiinit. Tässä voi apuna olla joku vanhempi ryhmäläinen, joka voi jatkossa toimia myös tulokkaan kummina tai tukihenkilöna.
Tämän jälkeen tulokas itse omatuntonsa opastamana valitsee joukosta ne seksuaalisen käyttäytymisen muodot, joihin ei enää missään tapauksessa halua ryhtyä. Nämä rutiinit ja tavat tulee kirjoittaa yksiselitteisen tarkasti ylös ja päättää tarkalleen mistä päivämäärästä alkaen ryhtyy noudattamaan “raitista” elämäntapaa.
Mitään yleispätevää ohjetta joka sopisi kaikille seksiriippuvuudesta kärsiville ei ole, vaan jokainen joutuu itse kohdallaan ratkaisemaan mitkä toiminnot päätyvät kiellettyjen listalle, ja mitkä taas hän itselleen sallii ja kuinka usein. Päätökseen vaikuttaa luonnollisesti myös oma (ja partrenin, jos sellainen on) elämänkatsomus. Nyrkkisääntönä voitaneen kuitenkin pitää ohjetta, jonka mukaan minkään seksuaalisen toiminnan ei tulisi aiheuttaa syyllisyyttä, häpeää tai masennusta itselle eikä sen tulisi loukata muita ihmisiä fyysisesti tai henkisesti. Tervettä käytöstä ei myöskään tarvitse salailla.
Voidakseen ryhtyä ratkomaan raittiuden ongelmaa on seksiriippuvaisen ensin kyettävä erittelemään omat seksuaalisen käyttäytymisen mekanismit ja rutiinit. Tässä voi apuna olla joku vanhempi ryhmäläinen, joka voi jatkossa toimia myös tulokkaan kummina tai tukihenkilöna.
Tämän jälkeen tulokas itse omatuntonsa opastamana valitsee joukosta ne seksuaalisen käyttäytymisen muodot, joihin ei enää missään tapauksessa halua ryhtyä. Nämä rutiinit ja tavat tulee kirjoittaa yksiselitteisen tarkasti ylös ja päättää tarkalleen mistä päivämäärästä alkaen ryhtyy noudattamaan “raitista” elämäntapaa.
Mitään yleispätevää ohjetta joka sopisi kaikille seksiriippuvuudesta kärsiville ei ole, vaan jokainen joutuu itse kohdallaan ratkaisemaan mitkä toiminnot päätyvät kiellettyjen listalle, ja mitkä taas hän itselleen sallii ja kuinka usein. Päätökseen vaikuttaa luonnollisesti myös oma (ja partrenin, jos sellainen on) elämänkatsomus. Nyrkkisääntönä voitaneen kuitenkin pitää ohjetta, jonka mukaan minkään seksuaalisen toiminnan ei tulisi aiheuttaa syyllisyyttä, häpeää tai masennusta itselle eikä sen tulisi loukata muita ihmisiä fyysisesti tai henkisesti. Tervettä käytöstä ei myöskään tarvitse salailla.
Seksuaalisen raittiuden määrittely SAA:ssa
Ensisijainen tarkoituksemme on pysyä seksuaalisesti raittiina, pysyä ehdottoman raittiina pakonomaisesta seksuaalisesta käyttäytymisestä ja saattaa sanomaa vielä kärsiville seksiaddikteille. Toipuminen alkaa pidättäytymällä yhdestä tai useammasta seksuaalisesta pakkomielteestä. Tällöin herää kysymys, miten “pidättäytyminen” tai “seksuaalinen raittius” määritellään.
Ajatus kohtuullisuudesta on samantapainen kuin Nimettömillä Ongelmasyöjillä (OA). Aivan kuten syömishäiriöinen ei voi kokonaan luopua ruuasta, vaan hänen tarvitsee opetella uusi ruuan määrä, joka ei ole tuhoisa eikä pakonomainen, seksiaddiktin pitää opetella tällainen “uusi määrä” seksiä. Seksuaalinen raittius juontuu Nimettömien Alkoholistien (AA) perinnöstä, joka alati vahvistaa alkoholisteille ajatusta, että “ensimmäinen ryyppy” saa heidät “humalaan”. Tämä ensimmäinen ryyppy aloittaa “himoilmiön”, joka epäilemättä aktivoi etenevän itsetuhon.
Meidän “sisin ympyrämme” SAA:ssa sisältää käytöksen, jonka katsomme samanlaiseksi kuin ”ensimmäinen ryyppy”. Toisin kuin alkoholistit, joiden täytyy yksinkertaisesti “panna korkki kiinni” ja pysyä täysin erossa alkoholista, useimmat meistä eivät halua lopettaa seksuaalisuuttaan ja olla täysin selibaatissa. Seksi sinänsä ei aiheuta meille ongelmia, vaan me juovumme eri tavoistamme käyttää tietynlaista seksiä väärin. Jokaisen meistä tulisikin huolellisesti tutkia, millaisten seksuaalisten käyttäytymismuotojen kohdalla me olemme voimattomia ja mitkä seksuaaliset toiminnot johtavat moraalittomuuden tunteisiin. Nämä ovat addiktiivista käyttäytymistä, josta haluaisimme pysyä erossa. Jokaisella addiktilla on omat pakkomielteensä ja “virikkeensä”, joista olisi tärkeää pysyä erossa. On olemassa myös hyväksyttävää seksuaalista käyttäytymistä, joka tuottaa kiitollisuutta ja nautintoa. Siksi ohjelmamme hyväksyy kunkin yksilön arvokkuuden valita oman valikoimansa tervettä seksuaalisuutta.
Ajatus kohtuullisuudesta on samantapainen kuin Nimettömillä Ongelmasyöjillä (OA). Aivan kuten syömishäiriöinen ei voi kokonaan luopua ruuasta, vaan hänen tarvitsee opetella uusi ruuan määrä, joka ei ole tuhoisa eikä pakonomainen, seksiaddiktin pitää opetella tällainen “uusi määrä” seksiä. Seksuaalinen raittius juontuu Nimettömien Alkoholistien (AA) perinnöstä, joka alati vahvistaa alkoholisteille ajatusta, että “ensimmäinen ryyppy” saa heidät “humalaan”. Tämä ensimmäinen ryyppy aloittaa “himoilmiön”, joka epäilemättä aktivoi etenevän itsetuhon.
Meidän “sisin ympyrämme” SAA:ssa sisältää käytöksen, jonka katsomme samanlaiseksi kuin ”ensimmäinen ryyppy”. Toisin kuin alkoholistit, joiden täytyy yksinkertaisesti “panna korkki kiinni” ja pysyä täysin erossa alkoholista, useimmat meistä eivät halua lopettaa seksuaalisuuttaan ja olla täysin selibaatissa. Seksi sinänsä ei aiheuta meille ongelmia, vaan me juovumme eri tavoistamme käyttää tietynlaista seksiä väärin. Jokaisen meistä tulisikin huolellisesti tutkia, millaisten seksuaalisten käyttäytymismuotojen kohdalla me olemme voimattomia ja mitkä seksuaaliset toiminnot johtavat moraalittomuuden tunteisiin. Nämä ovat addiktiivista käyttäytymistä, josta haluaisimme pysyä erossa. Jokaisella addiktilla on omat pakkomielteensä ja “virikkeensä”, joista olisi tärkeää pysyä erossa. On olemassa myös hyväksyttävää seksuaalista käyttäytymistä, joka tuottaa kiitollisuutta ja nautintoa. Siksi ohjelmamme hyväksyy kunkin yksilön arvokkuuden valita oman valikoimansa tervettä seksuaalisuutta.
Kolme ympyrää
Ympyrät ovat SAA:ssa käytettävä työkalu helpottamaan seksuaalisen raittiuden määrittämistä. Niiden avulla voi selkeyttää mikä on itselleen tuhoisaa seksuaalikäyttäytymistä. Sekä sellaisen toiminnan, joka jatkuessaan johtaa repsahdukseen. Ja määritellen myös itselle positiiviset raittiutta tukevat toimintamallit.
Sisin ympyrä
Tähän ympyrään me kirjoitamme kaiken pakonomaisen seksuaalisen käyttäytymisen, josta tunnemme tärkeäksi pysytellä erossa. Monet meistä luettelevat esim. anonyymiseksin, tirkistelyn, itsetyydytyksen transvestismin tai pornografian kanssa, prostituution, sadomasokistisen käyttäytymisen, manipulatiivisen tai vihaisen seksin parisuhteessa, puhelinseksin, itsensäpaljastelun ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön. Nämä käyttäytymistavat ovat “huumetta”, jota meidän täytyy lakata käyttämästä ja joka alkoholin tavoin humalluttaa meidät ja tuhoaa elämämme. Tästä tulee “sisin ympyrämme”, ja kaikki sen sisällä on rajojemme ulkopuolella. Eräänä päivänä me pysymme erossa kaikesta sinne kirjoittamastamme käyttäytymisestä, ja me saamme tunnustusta siitä, että pysyttelemme jatkuvasti poissa noista sisimmän ympyrän tavoista.
Uloin ympyrä
On selvää, että sisimmässä ympyrässä luettelemamme käyttäytymistavat ovat pakonomaisia eli addiktiivisia ja sen vuoksi vaarallisia ja tuhoisia, ja yhtä selvää on, että “uloimmassa ympyrässä” luettelemamme käyttäytymistavat edistävät toipumista ja ovat rohkaisevia, kiitettäviä ja kannatettavia. Tämä tarkoittaa, että terveelliset seksuaaliset tavat ovat niitä tapoja, jotka valitsemme, koska ne lisäävät elämäämme, toipumistamme ja hengellistä yhteyttämme. Esimerkkejä käyttäytymisestä, jotka jotkut ovat merkinneet uloimpaan ympyräänsä, ovat kahdentoista askeleen työstäminen, seksi sitoutuneessa suhteessa kunnioittaen partnerin kanssa rakennettua rakkauden sidettä, itsetyydytys fantasialla tai ilman, nauttiminen hellästä kosketuksesta, tanssitunneilla käynti, urheileminen, pukeutuminen kauniisiin vaatteisiin, kylvyssä käynti, ei-seksuaalisten ystävyyssuhteiden kehittäminen, uusien terveellisten harrastusten kehittäminen, treffeillä käynti ja toipumisemme jakaminen muiden toipuvien seksiaddiktien kanssa. Lyhyesti sanoen tahdomme olla ystävällisiä itsellemme ja käyttäytyä niin, että kasvamme. Tällaiset uloimman ympyrän käyttäytymistavat ovat selvä antiteesi vanhalle elämäntavallemme, ja niiden harjoittaminen häivyttää pakkomielteemme ja antaa meille rauhaa ja iloa.
Keskimmäinen ympyrä
Olemme havainnet ,että häpeä perustuu paljolti armottomaan täydellisyyden tavoitteluun. Mutta koska olemme ihmisiä, meiltä puuttuu vaihtelevassa määrin kyky yltää yleviin ihanteisiimme. Siksi vaivumme itsemme tuomitsemisen tuhoisaan kierteeseen ja häpeään ja toimimme lopulta sisimmässä ympyrässämme. Tällainen ”kaikki tai ei mitään” ‑ajattelu tunkeutuu elämäämme ja aiheuttaa paljon tuskaa ja hämmennystä. Monet ohjelmassamme olevat ovat löytäneet toipumisen vain vapautumalla moraalisen täydellisyyden kahleista, opettelemalla hyväksymään inhimillysyytemme ja välttämällä äärimmäisyyksiä. Emme ole jumalia tai paholaisia vaan pysyvästi epätäydellisiä ihmisolentoja.
Sijoitamme keskimmäiseen ympyrään käyttäytymisen, josta olemme epävarmoja. Kun huomaamme tulleemme tähän ohjelmaan levottomina, peloissamme ja sekaisin seksuaalisuudestamme, tiedämme, ettei sisimmästä ympyrästä päästä uloimpaan yhdessä yössä. Sisin ympyrä viittaa käyttäytymiseen, joka pitää meidät jatkuvasti eristyksissä ja fantasioissa, ja uloin ympyrä käyttäytymiseen, joka auttaa meitä liikkumaan todellista maailmaa kohti. Me kaikki olemme ihmisiä, ja meille kuuluu kehittymisohjelma, ei täydellisyys. Me yritämme kulkea kohti tervettä seksuaalista ihannetta, mutta olemme havainneet, että kukaan ei pysty nousemaan katuojasta taivaisiin yhdellä ihmeellisellä hypyllä. Me emme aina tiedä, mikä on meille hyväksi ja mikä ei, emmekä aina ole halukkaita tekemään kaikkein parasta. Siksi tarvitsemme “keskimmäistä ympyrää”, johon sijoitamme sellaiset seksuaalisen käyttäytymisen muodot, jotka eivät kuulu moraalittomiin addiktioihin, joista meidän ehdottomasti pitää pysyä erossa, eivätkä myöskään ihanteelliseen käyttäytymiseen.
Tärkeintä on, että haluamme kasvaa hengellisten suuntaviivojen mukaan ja välttää joitakin käyttäytymismuotoja. ”Mustan” ja ”valkoisen” ajattelumme väliset harmaat alueet ovat keskimmäisessä ympyrässä. Olemme kieltäytyneet elämästä kaikkea elämästämme. Keskimmäisessä ympyrässä on kuitenkin jotakin sellaista käyttäytymistä, joka suuntaamattomana johtaa meidät takaisin sisimpään ympyrään. Me kutsumme tällaista rajakäyttäytymiseksi. Joitakin esimerkkejä rajakäyttäytymiseksi määriteltävistä toiminnoista ovat päämäärätön ajelu prostituoitujen löytämiseksi tai tirkistelypaikan löytymiseksi, käyttäytyminen viettelevästi epäasianmukaisessa tilanteessa tai vanhan aktipartnerin tapaaminen addiktiivisen seksisuhteen uudistamiseksi.
Rajan ylittäminen on sidoksissa rituaali- tai retkahduskäyttäytymiselle, joka ehkä aiheuttaa aktin. Ryhtyminen rajakäyttäytymiseen ei muuta raitistumispäämäärämme, mutta koska havaitsemme, että raittiutemme on uhattuna, liitymme ohjelmaan uudelleen. Jos huomaamme olevamme sidoksissa rajakäyttäytymiseen, meidän pitää vastata terveellä tavalla pitääksemme huolta itsestämme, sillä muuten me ajaudumme sisimpään ympyrään.
Voimme tällöin tehdä monia asioita. Voimme kertoa jollekulle SAA:n jäsenelle tai kummillemme, lukea SAA-kirjallisuutta, käydä SAA-palaverissa ja kertoa avoimesti käyttäytymisestämme. Vastuullisuus ja tunnustaminen poistavat häpeän ja avuttomuuden tunteet. Meidän on ehkä vaikeaa myöntää ylittäneemme rajan, mutta vain tällainen rehellisyys parantaa meidät ja estää meitä ajautumasta kohti tuhoa. Kun me saavutamme raittiuden pitämällä selvät rajat ja työstämällä ohjelmaa, meidän on paljon helpompaa pysyä raittiina ja todella nauttia toipumisesta. Kun ajan myötä toivumme kahtatoista askelta työstäen ja lisäämme osallistumistamme kokouksiin ja palvelutehtäviiin, pakkomme ja päähänpinttymämme vähenevät vähenemistään. Silloin ehkä huomaamme, että tulokkaina vielä hyväksymämme käyttäytymistavat täytyykin nyt merkitä sisimpään ympyrään.
Sijoitamme keskimmäiseen ympyrään käyttäytymisen, josta olemme epävarmoja. Kun huomaamme tulleemme tähän ohjelmaan levottomina, peloissamme ja sekaisin seksuaalisuudestamme, tiedämme, ettei sisimmästä ympyrästä päästä uloimpaan yhdessä yössä. Sisin ympyrä viittaa käyttäytymiseen, joka pitää meidät jatkuvasti eristyksissä ja fantasioissa, ja uloin ympyrä käyttäytymiseen, joka auttaa meitä liikkumaan todellista maailmaa kohti. Me kaikki olemme ihmisiä, ja meille kuuluu kehittymisohjelma, ei täydellisyys. Me yritämme kulkea kohti tervettä seksuaalista ihannetta, mutta olemme havainneet, että kukaan ei pysty nousemaan katuojasta taivaisiin yhdellä ihmeellisellä hypyllä. Me emme aina tiedä, mikä on meille hyväksi ja mikä ei, emmekä aina ole halukkaita tekemään kaikkein parasta. Siksi tarvitsemme “keskimmäistä ympyrää”, johon sijoitamme sellaiset seksuaalisen käyttäytymisen muodot, jotka eivät kuulu moraalittomiin addiktioihin, joista meidän ehdottomasti pitää pysyä erossa, eivätkä myöskään ihanteelliseen käyttäytymiseen.
Tärkeintä on, että haluamme kasvaa hengellisten suuntaviivojen mukaan ja välttää joitakin käyttäytymismuotoja. ”Mustan” ja ”valkoisen” ajattelumme väliset harmaat alueet ovat keskimmäisessä ympyrässä. Olemme kieltäytyneet elämästä kaikkea elämästämme. Keskimmäisessä ympyrässä on kuitenkin jotakin sellaista käyttäytymistä, joka suuntaamattomana johtaa meidät takaisin sisimpään ympyrään. Me kutsumme tällaista rajakäyttäytymiseksi. Joitakin esimerkkejä rajakäyttäytymiseksi määriteltävistä toiminnoista ovat päämäärätön ajelu prostituoitujen löytämiseksi tai tirkistelypaikan löytymiseksi, käyttäytyminen viettelevästi epäasianmukaisessa tilanteessa tai vanhan aktipartnerin tapaaminen addiktiivisen seksisuhteen uudistamiseksi.
Rajan ylittäminen on sidoksissa rituaali- tai retkahduskäyttäytymiselle, joka ehkä aiheuttaa aktin. Ryhtyminen rajakäyttäytymiseen ei muuta raitistumispäämäärämme, mutta koska havaitsemme, että raittiutemme on uhattuna, liitymme ohjelmaan uudelleen. Jos huomaamme olevamme sidoksissa rajakäyttäytymiseen, meidän pitää vastata terveellä tavalla pitääksemme huolta itsestämme, sillä muuten me ajaudumme sisimpään ympyrään.
Voimme tällöin tehdä monia asioita. Voimme kertoa jollekulle SAA:n jäsenelle tai kummillemme, lukea SAA-kirjallisuutta, käydä SAA-palaverissa ja kertoa avoimesti käyttäytymisestämme. Vastuullisuus ja tunnustaminen poistavat häpeän ja avuttomuuden tunteet. Meidän on ehkä vaikeaa myöntää ylittäneemme rajan, mutta vain tällainen rehellisyys parantaa meidät ja estää meitä ajautumasta kohti tuhoa. Kun me saavutamme raittiuden pitämällä selvät rajat ja työstämällä ohjelmaa, meidän on paljon helpompaa pysyä raittiina ja todella nauttia toipumisesta. Kun ajan myötä toivumme kahtatoista askelta työstäen ja lisäämme osallistumistamme kokouksiin ja palvelutehtäviiin, pakkomme ja päähänpinttymämme vähenevät vähenemistään. Silloin ehkä huomaamme, että tulokkaina vielä hyväksymämme käyttäytymistavat täytyykin nyt merkitä sisimpään ympyrään.